maanantai 17. joulukuuta 2007

Ministerit talutusnuorassa

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen piti puheen konferenssin korkean tason osuudessa. Hän ehti pitää puheensa hyvissä ajoin jo varttia yli kuusi illalla. Tupa oli vielä täynnä väkeä. Hieman säälittää niitä ministereitä, joiden puheenvuoro on vasta lähempänä puolta yötä. Silloin paikalla on oman delegaation lisäksi vain muutama vahingossa saliin unohtunut nuokkuva delegaatti, joiden korvasta toiseen on jo mennyt puolentoistasataa ministeripuhetta.

Suomen nuori ministeri selvisi tehtävästään mallikkaasti. Hän korosti muun muassa metsien merkitystä ilmaston muutoksen vastaisessa taistelussa ja niiden tärkeyttä köyhille ihmisille. Lopuksi hän ilmoitti haluavansa tehdä historiaa täällä Balilla ja toivoi muidenkin haluavan niin. Tultuaan takaisin Suomen kyltin taakse hän huokasi: "Tulipahan sekin tehdyksi" - hyvin sanottu. Kaikella kunnioituksella maamme eduskuntaa kohtaan. On se vähän eri juttu pitää puhetta täällä lähes tuhannelle kuulijalle, joista reilu kolmannes on alan eritysasiantuntijoita, kolmannes ministerejä ja loput koko maailman tiedotusvälineiden edustajia mukaan lukien New York Times, Le Monde, El Pais, Pravda ja Jakarta Post ja suora TV-kuva menee kaikkialle maailmaan.

Muu osa viimeistä varsinaista työpäivääni meni "bilateraaleissa" ja niiden valmistelussa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen ministeri tapaa kahden kesken jonkun maan ministerikollegansa. Tähän tilaisuuteen ministerille pitää tehdä "spiikkarit". Yhden sivun paperissa on keskeiset asiat tapaamisen kannalta ja muutama mahdollinen keskustelun avauslause eri aiheista neuvottelukielellä. Tämä paperi on sitten ministerillä edessään pöydällä neuvottelujen tukena.

Joskus vähän säälittävät ministerit, joita viedään täällä kuin pässiä narusta. Pitää kuunnella kollegoita suuressa salissa ja sitten aina välillä avustaja komentaa kahdenväliseen ministerineuvotteluun salin ulkopuolelle. Vielä pitää istua EU-koordinaatiossa, hioa EU:n lähestymistapoja ja ehtiä jossain kohdassa miettimään minne täällä ollaan menossa. Bilateraaleihinkin pitää valmistua, jos ehtisi edes kertaalleen lukea spiikkarit läpi ennen tapaamista. Korkeantason osuudessa ei olla paitahihasillaan, siellä on vanha pukeutumiskoodi: tumma puku ja solmio. Melkein näyttää siltä, että hikisen ministerin pitää pyytää avustajalta lupa, että voisi käydä vessassa.

Minä olin mukana Sambian ympäristöministerin ja Andien yhteisön pääsihteerin bilateraalissa. Sambiassa Suomi on johtava avunantaja ympäristöalan kehitysyhteistyössä. Lisäksi Suomen ympäristöministeriö on käynnistämässä kumppanuushanketta sambialaisen sisarministeriönsä kanssa. Ensimmäisistä korkean tason vierailuista pitää sopia. Andien yhteisön kanssa Suomen kehitysyhteistyön tuella on juuri käynnistymässä neljää andimaata käsittävä ympäristöhanke. Pääsihteeri muun muassa kertoi, että hänen työhuoneensa kirjahyllyssä on Kalevala.

Al Gorekin kävi täällä. Tylyt YK-poliisit eivät päästäneet minua saliin sisään - tuvassa oli kuulemma jo liikaa väkeä. Muutama suomalainenkin oli päässyt ahtautumaan saliin. Gore on hyvä puhuja, kuulemma ilmassa melkein leijui uskonnollisen herätyskokouksen ilmapiiri. Entinen varapresidentti kritisoi rajusti omaa maataan ja lopetti puheensa toteamalla, että onneksi poliittinen tahto on uudistuva luonnonvara.

Matti Nummelin, Bali

Ei kommentteja: