Jatropha - köyhän onni vaiko surma?

Tuttu eteläafrikkalainen metsäntutkija ilmoitti olevansa tulossa Nairobiin elokuun loppupuolella. Hän saapuisi Nairobiin Ghanasta lauantaina aamulla ja jatkaisi iltalennolla Etelä-Afrikkaan. Päätin pitää häntä hereillä järjestämällä vierailun Kenian vuoren suunnassa olevalle maatilalle. Isäntänämme tulisi olemaan idearikas intialaistaustainen yrittäjä.

Pääkohteenamme oli noin hehtaarin Jatropha curcas -viljelmä, joka oli perustettu Keniassakin vellovan biopolttoainekeskustelun innoittamana. Jatropha on uusi ihmepensas, johon myös suomalaiset yritykset ovat iskeneet silmänsä. Siemenistä saadaan - biodieselin raaka-aineen lisäksi - öljyä, jota voidaan käyttää paikallisesti esimerkiksi lampuissa. Nähtäväksi jää tuleeko Jatropha-buumista köyhän onni vai surma. Suuret istutusalat ottavat maa-alaa, joka on yleensä jossakin muussa käytössä - usein karjanlaitumena.

Pilaantuneet hedelmät arvossa

Tutustuimme myös hedelmäviljelmiin. Avokadoöljyn tuotanto oli parhaillaan käynnissä. Vierailukohteenamme ollut yritys ostaa lähialueiden pienviljelijöiden ylikypsät avokadot ja tekee siitä vientimarkkinoilla haluttua öljyä.

Korkealaatuisinta öljyä saadaan vain pahiten pilaantuneista hedelmistä. Tästä syystä hedelmät lajitellaan niin, että prosessiin ei pääse liian tuoretta tavaraa. Internetkauppiaan mukaan avokadoöljy rentouttaa lihaksia ja tekee ihosta pehmeän ja joustavan.

Antti Erkkilä, Nairobi

EU:n kehitysyhteistyöpäivät Lissabonissa: kaikille jotakin

Viime perjantaina päättyneet kehitysyhteistyöpäivät olivat kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kokemus. Tapahtumassa riitti nähtävää ja kuunneltavaa.

Monissa kollegoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin kysymys siitä, mikä mahtaa olla tapahtuman perimmäinen tarkoitus. Ovatko kehitysyhteistyöpäivät pääasiassa asiantuntijafoorumi, kollegoiden tapaamiskenttä vai tiedottava kansalaistapahtuma. Ainakin tänä vuonna kehitysyhteistyöpäivät olivat tuota kaikkea.

Jos tuli tapahtumaan hankkimaan tietoa ilmastonmuutoksesta, ei joutunut pettymään. Toinen toistaan asiantuntevammat tutkijat ja vaikuttajat tarjosivat kolmen päivän aikana kattavan tietomäärän muuttuvan ilmaston luomasta haasteesta. Toisaalta jos tuli tutustumaan kollegoihin ja hankkimaan uusia yhteistyökumppaneita, oli siihenkin runsaasti tilaisuuksia.

Kansalaisia ei myöskään unohdettu. Yleisöpäivänä koululaiset ja opiskelijat tyhjensivät pöydät esitteistä, tai ainakin julisteista ja korteista. Portugalia taitamattomalle keskustelut suuren yleisön kanssa jäivät kuitenkin niukkasanaisiksi.

Kansalaisjärjestöt olivat hyvin edustettuina Lissabonissa. Messuosastoilla tarjottu informaatio ja järjestövaikuttajien osallistuminen erilaisiin paneeleihin toi kansalaisyhteiskunnan näkemykset kuuluviin. Myös suomalaisella Kehys ry:llä oli oma osasto ja järjestön pääsihteeri Rilli Lappalainen puhui kehityskasvatuksen strategian julkistamistilaisuudessa.

Kehitysyhteistyöpäivistä ei onneksi muodostunut täysin avunantajien sisäinen tilaisuus – myös kehitysmaat näkyivät ja kuuluivat tapahtumassa. Etelän ääni olisi tosin voinut kuulua enemmänkin, erityisesti jäi kaipaamaan ruohonjuuritason puheenvuoroa.

Hanna Isoranta

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön kehitysviestinnässä informaatikkona ja on ensi kertaa mukana EU:n kehitysyhteistyöpäivillä.

EU:n kehitysyhteistyöpäivät Lissabonissa: puoliksi päästötön kokous

EU:n kehitysyhteistyöpäivät järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna kehityskomissaari Louis Michel oli erityisen vaikuttunut uusien jäsenmaiden näkymisestä kehitysyhteistyöpäivillä. Uusien jäsenmaiden osallistumista tuettiinkin komission taholta. Balttilais-pohjoismaisella osastolla vieraillut Michel oli tyytyväinen nähdessään uudet jäsenmaat samalla osastolla jo pitkään kehitysyhteistyötä tehneiden Pohjoismaiden kanssa.

Tänä vuonna messut olivat myös yleisölle avoinna. Torstain yleisöpäivässä vieraili enimmäkseen opettajia, koululaisia ja muita opiskelijoita. Ohjelmassa oli muun muassa Suomen järjestämä tapahtuma, jossa ruotsalainen dekkarikirjailija Henning Mankell herätteli messuvieraita ajattelemaan köyhyyden ja ympäristöasioiden yhteyttä. Mankell korosti puheessaan, että ensin pitää poistaa köyhyys ennenkuin kehitysmailta voidaan vaatia huomattavia toimia ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Mankellin jälkeen lavalle astui mosambikilaisen teatteriryhmän TeatroAvenidan näyttelijä, joka tulkitsi Mankellin kirjoittaman näytelmän köyhän naisen epätoivosta.

Tämän vuoden kehityspäivien pääteema on ilmastonmuutos ja ideana oli, että kokous olisi kokonaan päästötön. Osallistuja pyydettiin korvaamaan lentomatkustamisesta aiheutuneet päästöt.

Perjantaina aamupäivällä messuaulan mittari näyttää, että vain puolet päästöistä on korvattu.

Hanna Isoranta

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön kehitysviestinnässä informaatikkona ja on ensi kertaa mukana EU:n kehitysyhteistyöpäivillä.

EU:n kehitysyhteistyöpäivät Lissabonissa: Kumppanuuksia monella taholla

EU:n kehitysyhteistyöpäivillä vahvistetaan ja luodaan kumppanuuksia etelän ja pohjoisen välillä kuin myös pohjoisen kesken. Tämän vuoden tapahtumassa ulkoministeriöllä on yhteinen messuosasto kahden muun Pohjoismaan sekä Baltian maiden kanssa.

Euroopan komission organisoima tapahtuma vaatii jäsenmailta paljon, mutta antanee myös eväitä yhteistyöhän kehitysyhteistyön saralla. Kehityskysymyksiin perehtyville messuille ja muihin oheistapahtumiin tuodaan parhaat palat omasta osaamisesta . Tämän vuoden kantavana teemana on ilmastonmuutos.

Balttilais-pohjoismainen yhteisosasto on haastava ja mielenkiintoinen kokemus, sillä jokainen maa tuo tuulahduksen omasta työstään yhteiseen tilaan. Diplomatiaa tarvitaan, kun kaikki maat haluavat tuoda parhaat puolensa esiin sovussa muiden maiden kanssa. Esimerkiksi Suomi on tuonut osastolle Ilmastonmuutos ja kehitys –näyttelyn, Liettua puolestaan esittelee kulttuurialan yhteistyötään taiteen keinoin.

Suosikkini kaikista messukumppaneistamme on kuitenkin Tanska. Tanskalaiset eivät ota messuja turhan vakavasti. Tanskalaiskollega viihdyttää messuvieraita omintakeiselle lähestymistavalla ilmastonmuutokseen. Tanskan pöydällä on lasten muovinen uima-allas, jossa suuri jääpala sulaa legoista rakennettuun kaupunkiin. Vielä emme tiedä, mitä tapahtuu, kun jää sulaa. Kelluuko legomaailma vai ei?

Hanna Isoranta

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön kehitysviestinnässä informaatikkona ja on ensi kertaa mukana EU:n kehitysyhteistyöpäivillä.

Mosambik: Hiv-ehkäisy miesten asiaksi

Mosambikissa on käynnistynyt ohjelma, jonka avulla yritetään estää hiv-tartuntojen leviäminen prostituoitujen parissa. "Sadan prosentin elämä" -nimellä kulkeva kampanjan vertaiskouluttajat kiertävät Maputossa. Mosambikin uutistoimiston artikkelin mukaan helmikuusta syyskuuhun on jaettu 146 200 miesten ja 8 880 naisten kondomia.

Kuinka kauan kestää, että miehet ja erityisesti maksetun seksin ostajat ovat valmiit ottamaan vastuun hiv/aidsin ehkäisystä?

Kuinka kauan naiset vastaavat ehkäisystä, eivätkä vain siitä - vaan myös miesten seksikäyttäytymisestä ja tarpeista?

Seksityöläiset joutuvat opettelemaan, miten neuvotella kondomin käytöstä. Samaan aikaan asiakkaat ja poliisi käyttävät heitä hyväkseen ilman kondomia. Jotkut miehet ovat valmiita maksamaan seksistä enemmän ilman kondomia.

Asenteiden on muututtava ja sen pitäisi alkaa miehistä, ei naisista.

Näitä ohjelmia on ollut käynnissä vaikka kuinka kauan. Tämä ei ole ensimmäinen.
Tuloksena niistä on se että hivin esiintymisluvut nousevat koko ajan.

Pahinta on se, että huolimatta miesten omasta vastuuttomasta käyttäytymisestä, he syyllistävät naiset hivin levittämisestä.

Ritva Parviainen

Linkit

Aids jättää lapsikatraan isoäideille Mosambikissa


Mosambikilainen järjestö tekee tehokasta aidstyötä