Monissa kollegoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin kysymys siitä, mikä mahtaa olla tapahtuman perimmäinen tarkoitus. Ovatko kehitysyhteistyöpäivät pääasiassa asiantuntijafoorumi, kollegoiden tapaamiskenttä vai tiedottava kansalaistapahtuma. Ainakin tänä vuonna kehitysyhteistyöpäivät olivat tuota kaikkea.
Jos tuli tapahtumaan hankkimaan tietoa ilmastonmuutoksesta, ei joutunut pettymään. Toinen toistaan asiantuntevammat tutkijat ja vaikuttajat tarjosivat kolmen päivän aikana kattavan tietomäärän muuttuvan ilmaston luomasta haasteesta. Toisaalta jos tuli tutustumaan kollegoihin ja hankkimaan uusia yhteistyökumppaneita, oli siihenkin runsaasti tilaisuuksia.
Kansalaisia ei myöskään unohdettu. Yleisöpäivänä koululaiset ja opiskelijat tyhjensivät pöydät esitteistä, tai ainakin julisteista ja korteista. Portugalia taitamattomalle keskustelut suuren yleisön kanssa jäivät kuitenkin niukkasanaisiksi.Kansalaisjärjestöt olivat hyvin edustettuina Lissabonissa. Messuosastoilla tarjottu informaatio ja järjestövaikuttajien osallistuminen erilaisiin paneeleihin toi kansalaisyhteiskunnan näkemykset kuuluviin. Myös suomalaisella Kehys ry:llä oli oma osasto ja järjestön pääsihteeri Rilli Lappalainen puhui kehityskasvatuksen strategian julkistamistilaisuudessa.
Kehitysyhteistyöpäivistä ei onneksi muodostunut täysin avunantajien sisäinen tilaisuus – myös kehitysmaat näkyivät ja kuuluivat tapahtumassa. Etelän ääni olisi tosin voinut kuulua enemmänkin, erityisesti jäi kaipaamaan ruohonjuuritason puheenvuoroa.
Hanna Isoranta
Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön kehitysviestinnässä informaatikkona ja on ensi kertaa mukana EU:n kehitysyhteistyöpäivillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti