Suomen delegaation pääosa saapui Balille lauantaina. Kokous pidetään Balin Nusa Duassa, joka on monen unelmamatkalaisen toivelomakohde. Rannasta ja palmuista nauttimiseen ei juuri j
äänyt aikaa; jo sunnuntaiaamuna alkoi tiivis työ EU kantoja hiottaessa kymmeniin erilaisiin konferenssin päätösasiakohtiin. Kutakin asiakohtaa varten EU:lla on oma pienryhmänsä, joka neuvottelee muiden maaryhmien edustajien kanssa. Itse asiassa vain pieni osa kokouksen työstä tapahtuu yleiskokouksessa suuressa salissa, paikassa josta tiedotusvälineiden kuvat otetaan. Suureen saliin yleensä tuodaan nuijittavaksi pienryhmissä valmiiksi muokatut päätökset.
Oma työni liittyy kehitysmaihin. Monessa pienryhmässä - kuten minunkin ryhmässäni - jo ensimmäisen sunnuntain työpäivä venyi kymmentuntiseksi. Oli pikkujännittävää kulkea kilometrin matka takaisin konferenssikeskuksesta hotellille pimeässä tropiikin yössä. Maanantaina aloitettiin normaali viikkotyö Suomen delegaation kokouksella, jossa käytiin läpi alkavan päivän ajankohtaiset asiat. Sitten siirryttiin konferenssin avajaisiin ja käärittiin hihat.
Oma kokoukseni alkoi "tavanomaisella" asiakohtariidalla. Keskustelimme monta tuntikausia siitä mistä meidän oikein pitäisi keskustella. Toimin EU:n asiavastaavana kehitysmaiden kansallisia tiedonantoja käsiteltäessä. Tämä merkitsee sitä, että tämän asiakohdan EU:n pääneuvottelija ja minä valmistelemme kaikki EU-kannat ja saamme EU:n delegaatioiden johtajien kokoukselta "neuvottelumandaatin" joka ohjaa työtämme varsinaisissa neuvotteluissa.
Normaali työpäivä alkaa varttia yli seitsemän aamulla, kun asiat käydään läpi suomalaisten kanssa; sitten siirrytään EU-koordinaatioon ja kello 10 aloitetaan työ varsinaisessa neuvotteluryhmässä. Istun Portugalin nimikilven takana neuvotteluryhmässäni, koska olen EU:n puheenjohtajamaan nimittämä asiavastaava. Ilmastosopimusneuvotteluissa EU puhuu "yhdellä suulla", joka kuuluu puheenjohtajamaalle. Viralliset puheenvuorot aloitetaan aina sanomalla: "Portugali EU:n puolesta haluaa sanoa..."
Lounastauolla yritetään keskustella käytävillä epävirallisesti muiden maiden edustajien kanssa. Tällä aikaa asiakohdan puheenjohtajat ovat valmistelemassa uutta esitystä päätöslauselmatekstiksi aamupäivän neuvottelujen pohjalta. Kun uusi teksti on saatu käteen se käydään läpi sana sanalta EU-ryhmässä ja mietitään, kannanottoja. Yhteistä näkemystä joudutaan hakemaan usein isommaltakin joukolta ja kännykät piippailevat taskuissa kun puheenjohtajamaa kutsuu kokoon pienryhmiä. Vaikka virallinen neuvotteluaika päättyy kuudelta illalla en ole vielä kertaakaan päässyt takaisin omaan hotelliini ennen iltakymmentä. Tiukoissa väännöissä saattavat neuvottelut venyä aamun pikkutunneille. Se tästä rantalomailusta - olen pari kertaa sentään kastellut lahkeeni, kun olen tauolla kahlannut meriveteen viilentämään hikisiä jalkojani.
Balin pommi-isku antoi saarelle huonon maineen muutama vuosi sitten. Nyt turvallisuudestamme pidetään hyvää huolta. Kokousalueelle pääsee vain kuvallinen kortti kaulassa, joka tarkastetaan erikseen joka kerran. Lisäksi joka ovella on lentokentän turvatarkastus. Aseistettuja poliiseja on kaikkialla ja mereltä päin rauhaamme vartioivat rannikkovartioston alukset ja kommandojoukot kumiveneineen.
Lauantai oli ilmastokonferenssissa täysi työpäivä, sekin venähti iltakymmeneen. Omassa työryhmässäni ovat USA:n ja kehitysmaiden näkemykset kovin kaukana toisistaan. Yhteinen näkemys siitä kuinka kehitysmaiden kansallisia ilmastoraportteja tulisi käsitellä vaatii vielä runsaasti työtä. Puheenjohtajan antaman ohjeen mukaan meidän piti saada työryhmästämme valmis päätöslauselmaehdotus lauantaina, mutta tätä kirjoittaessani tiistai aamuna asia on vielä aivan levällään. Saattaa tietää töitä ensi yöksi. Nyt istumme suuressa EU-koordinaatiossa ja odotamme uusia ohjeita ja neuvoja delegaatioiden johtajilta kun neuvotteluryhmämme kokoontuu kymmeneltä.
Sunnuntaina oli hieman vapaa-aikaa. Aamulla ei tarvinnut herätä kellon piippaukseen ja pääsi aamu-uinnille ennen aamiaista. Oli jopa aikaa vuokrata vuokra-auto kuskeineen. Se maksoi vain 300.000 rupiaa. Indonesiassa on helppo olla miljonääri. Tavallinen lounas turistihotellissa maksaa helposti yli 100.000 rupiaa. Oli oikeastaan komeaa mennä ensimmäistä kertaa pankkiautomaatille ja nostaa miljoona - vähän alle 100 euroa. Palvelu kaupoissa, ravintoloissa ja taksikuskeilla on nopeaa ja hymyilevän ystävällistä. Tällaista palvelua kun saisi muuallakin.
Pääsimme kollegan kanssa hieman kaupungin ulkopuolelle, näimme maanviljelijät työssään riisipelloilla. Pääsimme hindutemppeliin seuraamaan toimitusta, jolla rukoiltiin kylän rannalle onnea. Ehkäpä he toivoivat suurempia kalansaaliita tai enemmän rantaturisteja.
Kello viideksi piti ehtiä takaisin. Ulkomaankauppa- ja ministeri Väyrynen oli saapunut osallistumaan konferenssin kauppaministerien kokoukseen. Hän halusi kuulla miten kokous oli muilta osilta edistynyt. Väyrynen kuunteli, teki meille virkamiehille muutamia täsmentäviä kysymyksiä konferenssin edistymiseltä. Sitten hän kertoi korostaneensa kauppaministerikollegiolleen kestävän kehityksen periaatteiden tärkeyttä.
Ministeritapaamisen jälkeen piti vielä käydä läpi USA:n esitystä, josta työmme alkoi maanantaiaamuna. Emme päässeet omassa työryhmässäni yksimielisyyteen vielä maanantainakaan vaikka neuvottelimme taas iltakymmeneen. Tässä alkaa ja odotella, että pääsisi kotiin ja saisi nukkua kunnolla.
Suuren salin valokuvien lisäksi tiedotusvälineet näyttävät olevan kovin kiinnostuneita ottamaan kuvia siitä kuinka delegaatit pelaavat rantapalloa sunnuntaina. Näin he antavat kotimaassa kuvan siitä mitä täällä oikein tehdään.
Hyvänä uutisena maanantaina Balilla on se, että kehitysmaiden auttamiseen tarkoitetun sopeutumisrahaston hallinnosta päästiin yksimielisyyteen. Sen työryhmän puheenjohtajana toimi suomalainen Jukka Uosukainen.
äänyt aikaa; jo sunnuntaiaamuna alkoi tiivis työ EU kantoja hiottaessa kymmeniin erilaisiin konferenssin päätösasiakohtiin. Kutakin asiakohtaa varten EU:lla on oma pienryhmänsä, joka neuvottelee muiden maaryhmien edustajien kanssa. Itse asiassa vain pieni osa kokouksen työstä tapahtuu yleiskokouksessa suuressa salissa, paikassa josta tiedotusvälineiden kuvat otetaan. Suureen saliin yleensä tuodaan nuijittavaksi pienryhmissä valmiiksi muokatut päätökset.Oma työni liittyy kehitysmaihin. Monessa pienryhmässä - kuten minunkin ryhmässäni - jo ensimmäisen sunnuntain työpäivä venyi kymmentuntiseksi. Oli pikkujännittävää kulkea kilometrin matka takaisin konferenssikeskuksesta hotellille pimeässä tropiikin yössä. Maanantaina aloitettiin normaali viikkotyö Suomen delegaation kokouksella, jossa käytiin läpi alkavan päivän ajankohtaiset asiat. Sitten siirryttiin konferenssin avajaisiin ja käärittiin hihat.
Oma kokoukseni alkoi "tavanomaisella" asiakohtariidalla. Keskustelimme monta tuntikausia siitä mistä meidän oikein pitäisi keskustella. Toimin EU:n asiavastaavana kehitysmaiden kansallisia tiedonantoja käsiteltäessä. Tämä merkitsee sitä, että tämän asiakohdan EU:n pääneuvottelija ja minä valmistelemme kaikki EU-kannat ja saamme EU:n delegaatioiden johtajien kokoukselta "neuvottelumandaatin" joka ohjaa työtämme varsinaisissa neuvotteluissa.
Normaali työpäivä alkaa varttia yli seitsemän aamulla, kun asiat käydään läpi suomalaisten kanssa; sitten siirrytään EU-koordinaatioon ja kello 10 aloitetaan työ varsinaisessa neuvotteluryhmässä. Istun Portugalin nimikilven takana neuvotteluryhmässäni, koska olen EU:n puheenjohtajamaan nimittämä asiavastaava. Ilmastosopimusneuvotteluissa EU puhuu "yhdellä suulla", joka kuuluu puheenjohtajamaalle. Viralliset puheenvuorot aloitetaan aina sanomalla: "Portugali EU:n puolesta haluaa sanoa..."Lounastauolla yritetään keskustella käytävillä epävirallisesti muiden maiden edustajien kanssa. Tällä aikaa asiakohdan puheenjohtajat ovat valmistelemassa uutta esitystä päätöslauselmatekstiksi aamupäivän neuvottelujen pohjalta. Kun uusi teksti on saatu käteen se käydään läpi sana sanalta EU-ryhmässä ja mietitään, kannanottoja. Yhteistä näkemystä joudutaan hakemaan usein isommaltakin joukolta ja kännykät piippailevat taskuissa kun puheenjohtajamaa kutsuu kokoon pienryhmiä. Vaikka virallinen neuvotteluaika päättyy kuudelta illalla en ole vielä kertaakaan päässyt takaisin omaan hotelliini ennen iltakymmentä. Tiukoissa väännöissä saattavat neuvottelut venyä aamun pikkutunneille. Se tästä rantalomailusta - olen pari kertaa sentään kastellut lahkeeni, kun olen tauolla kahlannut meriveteen viilentämään hikisiä jalkojani.
Balin pommi-isku antoi saarelle huonon maineen muutama vuosi sitten. Nyt turvallisuudestamme pidetään hyvää huolta. Kokousalueelle pääsee vain kuvallinen kortti kaulassa, joka tarkastetaan erikseen joka kerran. Lisäksi joka ovella on lentokentän turvatarkastus. Aseistettuja poliiseja on kaikkialla ja mereltä päin rauhaamme vartioivat rannikkovartioston alukset ja kommandojoukot kumiveneineen.
Lauantai oli ilmastokonferenssissa täysi työpäivä, sekin venähti iltakymmeneen. Omassa työryhmässäni ovat USA:n ja kehitysmaiden näkemykset kovin kaukana toisistaan. Yhteinen näkemys siitä kuinka kehitysmaiden kansallisia ilmastoraportteja tulisi käsitellä vaatii vielä runsaasti työtä. Puheenjohtajan antaman ohjeen mukaan meidän piti saada työryhmästämme valmis päätöslauselmaehdotus lauantaina, mutta tätä kirjoittaessani tiistai aamuna asia on vielä aivan levällään. Saattaa tietää töitä ensi yöksi. Nyt istumme suuressa EU-koordinaatiossa ja odotamme uusia ohjeita ja neuvoja delegaatioiden johtajilta kun neuvotteluryhmämme kokoontuu kymmeneltä.Sunnuntaina oli hieman vapaa-aikaa. Aamulla ei tarvinnut herätä kellon piippaukseen ja pääsi aamu-uinnille ennen aamiaista. Oli jopa aikaa vuokrata vuokra-auto kuskeineen. Se maksoi vain 300.000 rupiaa. Indonesiassa on helppo olla miljonääri. Tavallinen lounas turistihotellissa maksaa helposti yli 100.000 rupiaa. Oli oikeastaan komeaa mennä ensimmäistä kertaa pankkiautomaatille ja nostaa miljoona - vähän alle 100 euroa. Palvelu kaupoissa, ravintoloissa ja taksikuskeilla on nopeaa ja hymyilevän ystävällistä. Tällaista palvelua kun saisi muuallakin.
Pääsimme kollegan kanssa hieman kaupungin ulkopuolelle, näimme maanviljelijät työssään riisipelloilla. Pääsimme hindutemppeliin seuraamaan toimitusta, jolla rukoiltiin kylän rannalle onnea. Ehkäpä he toivoivat suurempia kalansaaliita tai enemmän rantaturisteja.
Kello viideksi piti ehtiä takaisin. Ulkomaankauppa- ja ministeri Väyrynen oli saapunut osallistumaan konferenssin kauppaministerien kokoukseen. Hän halusi kuulla miten kokous oli muilta osilta edistynyt. Väyrynen kuunteli, teki meille virkamiehille muutamia täsmentäviä kysymyksiä konferenssin edistymiseltä. Sitten hän kertoi korostaneensa kauppaministerikollegiolleen kestävän kehityksen periaatteiden tärkeyttä.
Ministeritapaamisen jälkeen piti vielä käydä läpi USA:n esitystä, josta työmme alkoi maanantaiaamuna. Emme päässeet omassa työryhmässäni yksimielisyyteen vielä maanantainakaan vaikka neuvottelimme taas iltakymmeneen. Tässä alkaa ja odotella, että pääsisi kotiin ja saisi nukkua kunnolla.
Suuren salin valokuvien lisäksi tiedotusvälineet näyttävät olevan kovin kiinnostuneita ottamaan kuvia siitä kuinka delegaatit pelaavat rantapalloa sunnuntaina. Näin he antavat kotimaassa kuvan siitä mitä täällä oikein tehdään.Hyvänä uutisena maanantaina Balilla on se, että kehitysmaiden auttamiseen tarkoitetun sopeutumisrahaston hallinnosta päästiin yksimielisyyteen. Sen työryhmän puheenjohtajana toimi suomalainen Jukka Uosukainen.
Matti Nummelin, Bali
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti