Nicaragua: polarisoituneet tiedotusvälineet demokratian kehityksen hidasteina

ANA MARÍA GUTIÉRREZ SORAINEN

Nicaraguan kunnallisvaalit pidettiin sunnuntaina 9.11. Vaaleissa oli mukana viisi puoluetta, joista merkittävimmät olivat vallassa oleva hallituspuolue sandinistit (FSLN) ja oppositiossa oleva liberaalipuolue PLC. Maan keskusvaalilautakunnan mukaan sandinistit voittivat ylivoimaisesti jättäen liberaalipuolueen toiselle sijalle.
Nicaraguan historiassa ei ole poikkeuksellista, että vaalitaistelu käydään kahden vahvan puolueen välillä. Yllätys ei ole myöskään se, että vaalien jälkeen hävinneen puolueen päähahmo, tällä kertaa liberaalien Eduardo Montealegre – Managuan pormestariehdokas, entinen pankkiiri ja presidenttiehdokas – julistaa vaalit vilpillisiksi.

Poikkeuksellisempaa sen sijaan oli, että nyt sanomalehdistö asettui kannattamaan lähes yksinomaan liberaaleja. Nicaraguan molemmat päälehdet, laadukkaampana pidetty La Prensa ja aikaisempi sandinistien äänenkannattaja, sensaatiohakuinen El Nuevo Diario ovat julkiliberaalin ja presidenttejä tuottaneen Chamorro-suvun jäsenten omistuksessa.

Vaalien edellä ja sen jälkeen La Prensa ja El Nuevo Diario kirjoittivat avoimen myönteisesti liberaalien ehdokkaista. Vaalipäivänä jutut olivat suhteellisen maltillisia. Lehtijutuissa puhuttiin muun muassa äänestysilmoitusten viivästymisestä ja vaalihuoneistojen ovien avautumisesta ja sulkeutumisesta väärään aikaan. Lehtien mukaan kaikilla halukkailla ei ehkä ollut mahdollisuutta äänestää.

Vaalien jälkeisenä päivänä kirjoitusten sävy muuttui kovemmaksi. Molemmat lehdet esittelivät perusteluja vaalitulosten mitätöimiseksi. La Prensan ja El Nuevo Diarion kirjoituksissa ei ollut sijaa muulle kuin vaalivilppiväitteille ja uuden ääntenlaskennan vaatimiselle.

Lehtien blogeissa ja keskustelupalstoilla uhottiin jopa sisällissodalla. Itse yritin kommentoida kirjoituksia ja muun muassa esitin, että kansalaiskirjoittelu ei varmaankaan ole tasapuolista, koska vähävaraiset ja ne, joilla ei ole pääsyä tietokoneisiin – mahdolliset sandinistien äänestäjät – eivät pääse esiin. Viestejäni ei julkaistu. Isoveli ehkä valvoi tässäkin.

Sandinistien kampanjointi tapahtui keskeisesti hallituksen verkkosivujen ja virallistiedotuksen kautta. Tämä on ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että äänenkannattaja painetun median puolella puuttuu. Outoa on kuitenkin se, että yksi hallituspuolue käy omaa vaalikampanjaansa valtion virallisten tiedonvälityskanavien auktoriteetilla. Tosin tämäkään ei ole Nicaraguan historiassa uutta, vaan enemmänkin maan tapa. Mikä ei tietenkään ole oikein.

Onhan sandinisteilla oma radio, La Nueva Radio Ya. Vaalikampanjan aikana ja vaalien jälkeen Radio Ya keskittyi erittelemään liberaaliehdokkaiden ja kannattajien toimintaan liittyviä epäselvyyksiä. Liberaalioppositiota kannattavia radioasemia on lukuisia, kuten muun muassa La Corporación ja Radio 15 de Septiembre.
Tietokoneiden ja tietoliikenneyhteyksien vähäisyyden takia radio on varsinkin syrjäseuduilla tärkeä. Tähän liittyy myös se, että opposition mukaan sandinistit häiritsivät oppositiota kannattavien radioasemien signaalia. En tiedä väitettiinkö tällaista tapahtuneen myös toisinpäin.

Runsas viikko vaalien jälkeen El Nuevo Diario kirjoittaa vaaleista yhä kovan linjan juttuja. Samoin Radio Ya ei näytä lauhtuvan. Sen sijaan La Prensassa on pölyn laskeuduttua julkaistu hieman tasapuolisempia vaalianalyyseja. Olipa kovissa puheissa kyse vaalistrategiasta tai ei, suuntaa voi vain tervehtiä ilolla.

Kirjoittaja on nicaragualaissyntyinen toimittaja, kielenopettaja ja kääntäjä. Hän on Nurmijärven tulevan kunnanvaltuuston jäsen.