maanantai 11. helmikuuta 2008

Namibialaisia design-vaatteita ostettiin kilpaa

Mirva Viitanen

Helsingin muotimessuja varten valmistettuja namibialaisia design-vaatteita myytiin Zenzulu-myymälässä kuin harvinaisia taideaarteita. Väkeä oli kerääntynyt paikalle pienen jouluruuhkan verran. Ainutkertaisia luomuksia saattoi hypistellä afrikkalaista viiniä ja suomalaista suklaata maistellen.

Kuka nappaa sen silkkisen, höyhenillä ja helmillä koristellun korsetin? Entä sen upean raidallisen kellohameen? Kilpailu on kovaa ja vaatteet hupenevat tangoista. Kassajonot kasvavat ja pukuhuoneessakin on hikinen tunnelma.


Toiset ovat tulleet hakemaan uusia oivalluksia ja virikkeitä. Esimerkiksi koru- ja lasisuunnittelija Kirsti Taiviola tuli etsimään inspiraatiota ja totutteleman afrikkalaiseen tyyliin. Namibialainen design on hänelle uutta, mutta taiteilija keksii sille heti hyötykäyttöä. "Tarvitsen iltapuvun erääseen juhlaan. Tästä korsetista saisi muokkaamalla aika upean", hän miettii.


Taiviola on aikeissa lähteä Beniniin tutustumaan paikalliseen korukulttuuriin, joten Afrikka innostaa suunnittelijaa myös työn puolesta. Hän arvostaa erityisesti kokeilevien materiaalien käyttöä namibialaisissa tuotteissa.


Myynnissä on esimerkiksi makalani-puun pähkinöistä kaiverrettuja koruja. Myös kierrätysalumiini, nahka ja kivet ovat taipuneet upeiksi koruiksi. Ruukut ja vadit ovat kestosuosikkeja, ja niistä mielikuvituksellisimmat ovat värikkäitä, useista materiaaleista valmistettuja taideteoksia.


Ovambojen perinteinen raidallinen ondelela-teksuuri näyttää sopivan juuri suomalaiseen makuun ja se miellyttää myös ostoksille pistäytynyttä Noora Stanleyta. Namibialaisella designilla näyttäisi suosiosta päätellen olevan kysyntää pohjoisessakin. Värikkäimmät vaatteet saattaisivat kuitenkin jäädä hyllyyn, Stanley miettii.


Pambili Namibian toiminnanjohtaja, suunnittelija Melanie Harteveld Becker kiristeli iltapukujen nyörejä asiakkaiden päälle ja kertoi samalla vaatteiden alkuperästä. Design-vaatteidenkin materiaalina käytetään usein perinteisiä pellava- ja villa- ja puuvillakankaita. Myös värjäysmenetelmät ovat usein alkuperäisiä.


Aikaa ei ole hukattavissa, joten kiiruhdan etsimään suosikkimekkoani. Ehdin onneksi vielä apajille ja mukaani tarttuu Kalaharitussah-raakasilkistä valmistettu juhlapuku. Näitä asuja tulee tuskin vastaan toista samanlaista.

Ei kommentteja: