Timo Kuronen, Bangkok
Laosin ja Kambodzhan rikkaampana isoveljenä mielellään esiintyvä Thaimaa sai äskettäin uuden sanavalmiin pääministerin. Monet pitävät Samak Sundaravejiä liiankin suulaana: hänellä on nimittäin tapana sanoa ensin ja miettiä vasta sitten. Hänen kerrotaan myös suuttuvan herkästi.
Samakin diplomaattitaidot testataan lähiviikkojen aikana, jolloin hän tekee ensimmäiset valtiovierailunsa rakkaisiin naapurimaihin. Kiertomatka suuntaa ensin Laosin Vientianeen, sitten Kambodzhan Phnom Penhiin, edelleen Vietnamin Hanoihin ja lopulta Myanmarin eli Burman Naypyidawiin.
Rajakysymykset noussevat esille useimmissa vierailupaikoissa. Laosissa Samak joutuu keskustelemaan Thaimaan puolella Phetchabunissa epävirallisessa pakolaisleirissä asuvan noin 8000 hmong-vähemmistöön kuuluvan ihmisen kohtalosta. Thaimaa haluaa lähettää hmongit takaisin Laosiin, jonka hallitus puolestaan vaatii näyttöjä siitä, että hmongit ovat kotoisin sieltä.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n edustajat eivät ole päässeet leiriin, sillä Thaimaa pitää kysymystä naapurimaiden kahdenkeskisenä asiana. Jos hmongit palautetaan, heidät asutettaneen helposti valvottaviin uudiskyliin. Kansainvälisten järjestöjen mukaan iso osa hmongien kotiseudusta Vientianen ja Luang Prabagin välisellä vuoristoalueella jää pian suurten avolouhosten ja tekoaltaiden alle.
Kambodzhassa Samakin neuvottelukykyä testataan maiden rajalla olevan Preah Vihearin khmer-temppelin raunion tulevaisuudesta. Kambodzha on hakenut temppelille Unescon maailmanperintökohteen statusta, mutta Thaimaa vastustaa sitä, ellei se pääse jakamaan matkailupottia. Tällä hetkellä temppelille pääsee helpommin Thaimaan puolelta, joskin Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti vuonna 1962, että Preah Vihear kuluu Kambodzhalle.
Molemmissa maissa muistetaan varmasti, mitä tapahtui viisi vuotta sitten. Kun thainäyttelijän väitettiin sanoneen televisiossa, että Angkor Wat kuuluu Thaimaalle, hurjistuneet väkijoukot polttivat Phnom Penhissä Thaimaan suurlähetystön ja useita thaimaalaisten yhtiöiden liikerakennuksia.
Vietnamin kanssa Thaimaalla ei ole yhteistä rajaa, mutta muutokset Thaimaan ja Laosin rajana olevassa Mekong-joessa heijastuvat sen suistoon Etelä-Vietnamissa. Veden virtauksen vähentyminen kuivalla kaudella johtaa nimittäin meriveden tunkeutumiseen sisämaahan tuhoten Vietnamin tärkeimmän riisiaitan viljelmät.
Samakilla riittää selittämistä kaikissa kolmessa maassa, sillä heti ensimmäisinä virkapäivinään hän ilmoitti, että hallitus aikoo toteuttaa megaluokan veden pumppauksen Mekongista Koillis-Thaimaan keinokastelemiseksi. Maiden yhteistyöelin Mekong-jokikomissio ei ole ottanut vielä kantaa suunnitelmaan.
Myös Burman kanssa riittää rajakysymyksiä pakolaisista patoihin ja huumekauppaan. Thaimaan uusi ulkoministeri – entinen Thaksin Shinawatran lakimies – Noppadon Pattama on ehtinyt jo sanoa, että maiden välisissä suhteissa Thaimaan talousintressit menevät ihmisoikeuksien edelle. “Puhumme heidän (juntan) kanssa ystävällisesti asioista, joiden kanssa he tuntevat olonsa mukavaksi”, Noppadon kertoi medialle helmikuun lopulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti