Markku Nurmi
Keski-Amerikan kumppanuushanke EEP on sähköistänyt aurinkopaneleilla Panaman kuna-intiaanien suurimman yhteisön Ustupon terveyskeskuksen, koulun, intiaanineuvoston talon ja kevyet katuvalot. Hanke valmistui yhteisön kanssa hyvässä yhteistyössä 2004. Ustupossa on 4 000 asukasta.
Hanketta laajennettiin, kun huomattiin, että 1 200 oppilaan koulu tarvitsi lisää paneleita pyörittämään tietokoneita. Myös sairaalan lisääntyneet laitteistot tarvitsevat lisää kapasiteettia. Oman saaren asukas koulutettiin aurinkojärjestelmän käyttöön ja huoltoon.
Sähköistyshanke on herättänyt paljon kiinnostusta myös lähisaarilla, joilta käy oppilaita Usupon koulun yläasteella. Marraskuussa sovittiin Ustupon intiaanineuvoston ja sahilan (heimonjohtajan) kanssa, että aurinkopanelien käyttökoulutusta laajennetaan myös lähisaarien edustajille. Käyttöopas ja opasjuliste painetaan myös kuna-intiaanien kielelllä, mikä on tärkeää, sillä Panaman keskushallinnon kustantama kouluopetus on vain espanjaksi.
Kuna-yhteisö luottaa suoraan demokratiaan. Joka ilta isossa intiaanineuvoston talossa (congresso ) on lyhyt kokous, jossa heimon johtajan sahilan johdolla ratkotaan päivän asiat ja sovitaan seuraavan päivän töistä. Sahila istuu riippumatossa ja yhteisö ympärillä penkeillä. Sahila on sekä maallinen että hengellinen johtaja. Apunaan hänellä on toinen sahila ja muutama ministeri. Kolmasti viikossa on yhteisön perinnetapaaminen lauluineen ja tarinoineen. Siihen pitäisi jokaisen osallistua.
Kuna-yhteisössä naisilla on vahva rooli. Vanhin tytär perii talon ja vävyt tulevat asumaan anopin luo tuoden lisää työvoimaa perheeseen. Miehet huolehtivat kalastuksesta ja viljelmistä. Talot rakennetaan talkoovoimin.
Kuna-intiaanien autonomiseen alueeseen, Kuna Yalaan kuuluu 226 km matka Karibian meren rannikkoa Kolumbian rajalta kohti Panaman kanavaa. Kunat asuvat lähellä rannikkoa jokisuiden saarissa tiiviisti rakennetuissa kylissä. Asuttuja saariyhteisöjä on noin 40. Mantereen puolella viljellään kookospalmua, banaania ja riisiä ja sieltä haetaan juomavesi sekä kanoottipuut.
Kalastus on tärkeä elinkeino. Lisätuloa saadaan turismista, kookospähkinöiden myynnistä jatkojalostukseen Kolumbiaan, hummereiden sukelluksesta ja kauniiden mola-taidekäsitöiden myynnistä.
Kuna-intiaaneja on noin 70 000 henkeä. Heistä 32 000 asuu saariyhteisöissä ja 8 000 mantereen puolella. Noin 30 000 kunaa asuu autonomisen alueen ulkopuolla, lähinnä Panama Cityssä ja Colonissa, missä he pitävät mm. taidekäsitöittensä myyntipisteitä. Muutama tuhat kunaa asuu Kolumbian puolella. Kaksi kunaa istuu Panaman parlamentissa samaan tapaan kuin Suomessa Ahvenanmaan edustaja
Kunat siirtyivät Karibian meren alueelle Kolumbiasta ja Darienin alueelta espanjalaisvalloittajien tieltä väistyen mutta rajusti taistellen. Kuna-intiaanit pakenivat Karibian meren saarille tiiviisiin yhteisöihin.
Markku Nurmi
Kirjoittaja on ympäristöministeriön ylijohtaja ja toimii EEP:n johtokunnan puheenjohtajana.
Keski-Amerikan kumppanuushanke EEP on sähköistänyt aurinkopaneleilla Panaman kuna-intiaanien suurimman yhteisön Ustupon terveyskeskuksen, koulun, intiaanineuvoston talon ja kevyet katuvalot. Hanke valmistui yhteisön kanssa hyvässä yhteistyössä 2004. Ustupossa on 4 000 asukasta.
Hanketta laajennettiin, kun huomattiin, että 1 200 oppilaan koulu tarvitsi lisää paneleita pyörittämään tietokoneita. Myös sairaalan lisääntyneet laitteistot tarvitsevat lisää kapasiteettia. Oman saaren asukas koulutettiin aurinkojärjestelmän käyttöön ja huoltoon.
Sähköistyshanke on herättänyt paljon kiinnostusta myös lähisaarilla, joilta käy oppilaita Usupon koulun yläasteella. Marraskuussa sovittiin Ustupon intiaanineuvoston ja sahilan (heimonjohtajan) kanssa, että aurinkopanelien käyttökoulutusta laajennetaan myös lähisaarien edustajille. Käyttöopas ja opasjuliste painetaan myös kuna-intiaanien kielelllä, mikä on tärkeää, sillä Panaman keskushallinnon kustantama kouluopetus on vain espanjaksi.
Kuna-yhteisö luottaa suoraan demokratiaan. Joka ilta isossa intiaanineuvoston talossa (congresso ) on lyhyt kokous, jossa heimon johtajan sahilan johdolla ratkotaan päivän asiat ja sovitaan seuraavan päivän töistä. Sahila istuu riippumatossa ja yhteisö ympärillä penkeillä. Sahila on sekä maallinen että hengellinen johtaja. Apunaan hänellä on toinen sahila ja muutama ministeri. Kolmasti viikossa on yhteisön perinnetapaaminen lauluineen ja tarinoineen. Siihen pitäisi jokaisen osallistua.Kuna-yhteisössä naisilla on vahva rooli. Vanhin tytär perii talon ja vävyt tulevat asumaan anopin luo tuoden lisää työvoimaa perheeseen. Miehet huolehtivat kalastuksesta ja viljelmistä. Talot rakennetaan talkoovoimin.
Kuna-intiaanien autonomiseen alueeseen, Kuna Yalaan kuuluu 226 km matka Karibian meren rannikkoa Kolumbian rajalta kohti Panaman kanavaa. Kunat asuvat lähellä rannikkoa jokisuiden saarissa tiiviisti rakennetuissa kylissä. Asuttuja saariyhteisöjä on noin 40. Mantereen puolella viljellään kookospalmua, banaania ja riisiä ja sieltä haetaan juomavesi sekä kanoottipuut.
Kalastus on tärkeä elinkeino. Lisätuloa saadaan turismista, kookospähkinöiden myynnistä jatkojalostukseen Kolumbiaan, hummereiden sukelluksesta ja kauniiden mola-taidekäsitöiden myynnistä.
Kuna-intiaaneja on noin 70 000 henkeä. Heistä 32 000 asuu saariyhteisöissä ja 8 000 mantereen puolella. Noin 30 000 kunaa asuu autonomisen alueen ulkopuolla, lähinnä Panama Cityssä ja Colonissa, missä he pitävät mm. taidekäsitöittensä myyntipisteitä. Muutama tuhat kunaa asuu Kolumbian puolella. Kaksi kunaa istuu Panaman parlamentissa samaan tapaan kuin Suomessa Ahvenanmaan edustaja
Kunat siirtyivät Karibian meren alueelle Kolumbiasta ja Darienin alueelta espanjalaisvalloittajien tieltä väistyen mutta rajusti taistellen. Kuna-intiaanit pakenivat Karibian meren saarille tiiviisiin yhteisöihin.
Markku Nurmi
Kirjoittaja on ympäristöministeriön ylijohtaja ja toimii EEP:n johtokunnan puheenjohtajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti